Mie olen niin yksinäinen taas. Vailla seuraa. Tekisi mieli mennä herättämään joku yläkerrasta ja jutella, mutta mie en tahdo olla vaivaksi. Parempi että ihmiset elää siinä onnellisessa valheessa, että kaikki on hyvin.
Juuri nyt mie tahtoisin itkeä, mutta itkua ei tule. Tahtoisi vaan halata jotakuta ja itkeä murheet pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti